Kuinka moni teistä muistaa, sen varsin ihanan tunteen kun ollaan nuoria ja tarhassa.
se ihana meteli ja sähellys..?
Ah miten mukavaa se oli , aina supista silloin ylä-asteella kaverille kun joku piti esitelmää
ja opettaja yritti opettaa jotain. Ja sitten kun jotain tyhmää tapahtui niin koko ryhmän pitää nauraa?
Tai sitä , kun hikarit viittas et tietäis jotain ja huudettiin vastaus aina kun tiedettiin..?

Tämän tyylisiä muistoja on itselläni koulussa olemisesta, sekä muistan nyt varsin hyvin millaisia pienet lapset ovat.
Kun koitetaan saada näitä istumaan nätisti ja hiljaa... melkein mahdoton tehtävä.
... Olinko aikaisemmissa blogeissa maininnut, kuinka iloinen olin siintä että pääsin aikuispuolelle.. etten joudu
enään olemaan teinien kanssa silleen tekemisissä (Ei saa ymmärtää väärin, olen nuoriso toiminnoissa mukana)
Siten että opiskelu on mukavaa, asiallista ja porukka keskittyy. VÄÄRIN!

Meidän ryhmä on pahainen marttakerho! Kyllä on kivaa jutella kavereiden kanssa, kun tultiin "kentiltä"
mutta ne juttelut hoidetaan tauoilla ja meidän eräs opettaja halusi että käsitellään ne tunnilla siten ettei niitä
tarvitse vatvoa koko aikaa.
Niin eiköhän ennen tunnin alkua kaikki höpise, supise, supattele sekä naura... Se ei haittaa ollenkaan
se on normaalia ja niin sen pitääkin olla. 
Mutta kesken tuntia, kun opettaja koittaa opettaa. Niin se on erittäin töykeää ja epäkohteliasta
supista , hölistä ja nauraa.
... Opettaja ei puuttunut asiaan, joten pyysin itse luvan saanko sanoa ryhmälle jotain..
Pyysin olemaan hiljaa, jonka jälkeen sain erittäin vihaisia mulkaisuja... -.-'

Ehkä enemmän tässä kaikessa häiritsee se, että haluan keskittyä ja kuunnella... mutta kun supisee niin välissä 
tulee sellainen "shhhh!"  erittäin pistävällä tavalla jolloin keskittyminen herpaantuu ja tahtomattaan kuuntelee
mistä toiset puhuu.
Ja minkä ikäisiä meidän ryhmässä on ?  Hmm.... 18-40 v taitaa olla ikähaarukka..
Suurella osalla omia muksuja (Vaikka osan pukeutumisesta ei niin päättelisi, että olisi äiti vaan että
olisi pahainen teini joka ei ymmärrä että legginssit ei ole housut ja että niistä voi näkyä läpi..)
Joten.. eikö tuohon ikään mennessä jo olla opittu olemaan hiljaa tunnilla?
Tai eikö oikeasti opettajan tulisi puuttua tilanteeseen... no okei.. puuttui se sitten, vasta kun
olin melkein halunnut huutaa pää punaisena meidän ryhmäläisille.
Tälläinen oli kouluunpalaaminen pvä 2.... ja sain kait viimeisimmätkin ryhmäläiset vihaamaan itteäni..

Päätelmänä, olen kait liian tosikko kun en ymmärrä sitä kivaa höpötystä kesken tuntia, tai sitä
kun puhutaan toisen päälle... eikä viitata jos halutaan puhua vaan huudetaan mitä sattuu ja milloin sattuu.
Pitänee hankkia itselleen termari ja laittaa se täyteen kamomilla teetä ja toivoa että se rauhoittaa hermoja..
sekä joogaaminen ja suitsukkeen.. vaikka kesken tunnin koska eihän kukaan siellä tunnu välittävän toisten oppimisesta.