Ihanaa omalla tavallaan olla koulussa, mutta kun tämä muutto ja flunssa (mikä on tosin yhä jäljellä)
On saanut mun aikataulut menemään ihan keturalleen, 2-vuoden opinnot vuodessa.. niin siinä on aika paljon kaikkea
mitä pitäisi oppia ja tehdä. No meillä pitäisi ekan jakson hommat tehtynä nyt ensiviikkoon mentäessä kun alkaa ensimmäinen työharjoittelu.
Ongelmana on tietenkin tämä kamala kasa tehtäviä, mitkä on unohtunut ja kasaantunut ja kaikki pitää palauttaa pian.
Yhden palautus päivä meni jo (pahoittelen opettajalle, kun palautan tehtävän)
Sekä huomiselle on 3 tehtävää, mistä sain jopa kaksi tehtyä.. joten joudun pyytämään lisäaikaa siihen yhteen tehtävään.

Ja kaikki huipentuu myös siinä, että tein myöhässä opintolaina hakemuksen (mitä en olisi edes halunnut tehdä)
Mutta kun meidän kunnan opintotuki, sekä siihen oleva asumislisä on niin vähäiset ja niistäkin vähennetään veroja.
Niin laskin sen verran, että jos maksan kaikki laskut mitä mulla on niin mun tili menee -6,80€  Eli kerrassaan loistavaa.
Ainoa mahdollisuus oli, etten maksa kaikkia laskuja.. ja toivon että lainan takaus hakemus menee läpi ja että saisin pian haettua sitä lainaa. Oikeasti, aivan sairasta tälläinen. Onko tämä joku ihana salaliitto kunnalta, että velkaannutetaan kaikki lapset jotka kuvittelevatkin opiskelevansa ja asuvansa yksinään? Saadaan niiltä menemään luottotiedot tai vastaavaa, koska nykyään on lama ja ei ole kovinkaan hyvin työllistymismahdollisuuksia ja kaikki on vain naurettavaa.. Sanonko mitä..

No okei.. en sano, mutta silti. Mulla on niin mitta täys, eikö kukaan oikeasti välitä opiskelijoista ja niiden hyvinvoinnista?
Joo ymmärrän, että jos ei olisi mitään opintolaina hommaa, niin kuntahan maksais kaiken ilmasiksi.
Mutta antaisivat edes pienen mahdollisuuden pärjätä ilman lainan hakemista. Ymmärtäisin siis sen, että laskujen jälkeen mulle jäisi vaikka 30€ käteen. Mutta se, että tili menisi miinuksen puolelle on vain naurettavaa ja sairasta.
En voi edes hakea sosiaalitoimistosta täksi kuuksi apua, koska en ole hakenut opintolainaa tai sitä ei ole käsitelty.
No sehän tässä auttaakin mun mieltä, eikö vain? jos käsittelyssä kestää 2vko niin miten miä pärjään?
Varmasti tahdonvoimalla ja hyvällä mielellä, mitää ruokaa tarvitse tai sähköä jos ne menee poikki kun ei voi maksaa laskuja.
Tulee takasinperintä kirjeitä, mut eihän kunnalla ole mitään hätää... 

Jos en olisi luvannut vanhemmilleni, että kävisin tämän koulun loppuun. Niin lopettaisin tämän ja nopeasti ja palaisin takaisin tekemään töitä ja oikeasti tienaamaan jonkinlaista rahaa edes, että saisin jotain syötävää ja laskut maksettua.
...

Niin juu, viimeksi koulussa olin eräällä tunnilla, missä opetellaan erillaisia "virikkeitä" mitä voi hyödyntää päiväkodissa yms.. Sellainen pieni ryhmätyö , mihin en jaksanut osallistua kun minulla on vielä flunssa ja heikko olo.
Niin eiköhän ryhmän nuorimmat (joiden kanssa mun olisi pitänyt tehdä ryhmätyötä) alkanut vinkumaan, kuin pahaisimmatkin kakarat. "Se ei haluu tehä meijän kans ryhmätyötä. en tiiä miks.. mut se sano ettei se haluu" jonka jälkeen sanoin suoraan, etten halua eikä minua voi pakottaa. Jonka jälkeen alkoi pikku tyttöjen tavoin kamala supattelu ja mulkoileminen. Jonka jälkeen " No miks et haluu? " Onks meis jotaa vikaa?" "ootko jotenkin parempi?" 
Oletin oikeasti, että aikuispuolen koulutuksessa, ei olisi näitä pikku pissiksiä jotka vinkuu jokaisesta asiasta.
Kyseinen käytös laukaisi muistot turhankin vahvasti, jonka takia jouduin poistumaan tunnilta hetkeksi.

Luokkaan palatessa kaikki oli ihan ok, mutta tunnin jälkeen opettaja halusi tietää syyn että miksi en halunnut.
Kerroin syyn, mutta kerroin myös pienesti (tiivistelmä version) mun koulutaustasta. 
Jonka jälkeen tämän melkein ensimmäinen kommentti oli " Mene hoitoon" ... oikeasti... miksi edes vaivaudun, ei se ole minkäänsortin ns. hoitaja vaan joku virikeohjaaja.. jonka ensimmäinen asia ei ole, että kuuntelee vaan toteaa
että pitää mennä hoitoon.. ihan kuin olisin päästäni jotenkin sekaisin? o.O 

Kävin myös seuraavana päivänä erityisopettajan luki-testeissä (kyllä minulla on lievää lukihäiriötä)
Jolle sanoin asiasta, joka asiallisesti sanoi vain että "muista, että jos sinusta tuntuu että haluat jutella tai puhua asiasta niin meillä on kuraattori sekä minulle voi soittaa myös"  Se oli lohduttavaa, ettei häneltä sentään tullut "hullun" leimaa.

Nyt vain suunta kohti tehtävä kasaa.. ja pian päiväkotia, jossa pääsen "kaltaisteni" seuraan :)